DNDHC Selebra Tinan 20 Servisu ba Ita nia Direitu iha Distritu Oe-Kusi

Ministériu Justisa liu husi Diresaun Nasional Direitus Humanus no Cidadania (DNDHC) selebra tinan 20 ita Servisu ba ita nia Direitu iha Timor-Leste, ne’ebé tinan ne’e halao iha distritu Oe-Kusi, 10 Dezembru 2013.
Selebra loron internasionál Direitus Umanus iha distritu Oe-Kusi ba tinan ne’e hodi fó honra ba Asembleia Jerál Nasoens Unidas ne’ebé adopta no proklama Deklarasaun Universál Direitu Umanus iha loron 10 Dezembru 1948 ne’ebé ohin halo tinan ba dala 65.
Ba tinan ida ne’e, sai hanesan tema internasionál ba loron direitus umanus mak; “Tinan rua nulu Ita servisu ba ita nia Direitu” foti tema ida hanesan mós loron moris hosi

Gabinete Alto Komisariu Direitus Umanus (OHCHR) ne’ebé mós halo tinan rua nulu ona, tema ida ne’e fo hanoin hikas ba ita ida-idak, katak laos deit servisu to’o tinan ruanulu, maibe tenke servisu ba ita nia direitu rasik ba tinan barak tuir mai, ho nune’e ema hotu bele goza nia direitus umanus tomak.
Vise Ministru Justisa, Ivo Valente iha diskursu hateten,” Tinan-tinan, hanesan rai seluk iha mundu, ita iha Timor-Leste mós selebra loron importante ida ne’e, iha nia

sentidu ne’ebé klean, fó hanoin ba ita ida-idak laós deit atu selebra maibe importante mak, oinsa ita bele implementa iha ita idak-idak nia moris loron-loron, selebrasaun sei laiha folin bainhira ita la implementa prinsipiu fundamentál direitus umanus hirak ne’e. Refleta ba tema internasionál, ema Timor-Leste laós deit servisu tinan ruanulu ba nia direitu, maibe ema Timor defende no servisu tinan barak ona ba nia direitu, ezemplu konkreta mak, oinsa ema Timor servisu maka’s hodi luta ba nia direitu ba auto-determinasaun ne’ebé sai hanesan direitu fundamental ba ema Timor-oan”.
Selebrasaun loron Direitus umanus ne’e Vise Ministru Justisa hatutan tan dehan,” Alein tema internasionál, estadu Timor-Leste rasik, liu hosi V governu Konstitusional mós defini no determina ona tema ba loron direitus umanus ba tinan lima (5) mai, mak “Konsolida Dame no Estabilidade Hodi Asegura Observansia Ba Direitu no Liberdade Fundamentais”.

Saida mak sai hanesan mensajen importante husi tema ida ne’e, fó hanoin ba ita tomak hanesan sidadaun hodi refleta, tanba saida mak durante ne’e ita hakarak konsolida dame no establidade hodi asegura observansia ba direitu no liberdade fundamentais, tanba dame no establidade sai pilár importante ida ba dezenvolvimentu rai ida nian, iha dame mak sei garante establidade ho nune’e ema hotu-hotu bele moris iha harmonia nia laran no respeita duni direitu fundamental ema ida-idak nian.

Atu garante establidade nasionál Estadu Timor-Leste hahu’u no kontinua halo esforsu liu hosi meus oin-oin hanesan; 1) Hametin no haforsa PNTL no F-FDTL sira, hodi sai forsa ne’ebé professional, tanba sira mak lutu ba nasaun hodi prevene instablidade husi rai laran no rai liur 2) Haforsa lei 3) Hametin relasaun amizade entre estadu Timor-Leste ho Indonezia hodi garante dame no estabilidade iha fronteira, liu-liu iha Oe-Kusi no 4) Hasa’e konsensia sidadaun sira nian kona-ba importansia husi dame no establidade”.
Iha programa selebrasaun loron Direitus umanus iha Distritu Oe-Kusi ne’e, Vise

Ministru Justisa selebra hamutuk ho estudante eskola sekundária lima, autoridade distritais no funsiunariu sira.
Programa ne’e realize tamba servisu hamutuk Ministériu Justisa ho Unidade Asessoria Direitus Umanus-UADU-ONU, Sra. Anjet Lanting núdar representante UADU-ONU.
Núdar xefe ekipa ba programa ne’e lidera husi Diretur Nasionál Direitus Umanus no Sidadania, Celito Cardoso.

Ofisial Relasaun Públiku Ministériu Justisa

João Maupelo da Costa